regen

Katso myös: Regen

Hollanti

Substantiivi

regen m. (monikko regens)

1. sade

Saksa

Adjektiivi

regen

1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin akkusatiivimuoto sanasta rege
2. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta rege
3. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta rege
4. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta rege
5. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta rege
6. (taivutusmuoto) yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta rege
7. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta rege
8. (taivutusmuoto) monikon vahva datiivimuoto sanasta rege
9. (taivutusmuoto) monikon heikko muoto sanasta rege

Verbi

Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p.	regst
ind. prees. y. 3. p.	regt
ind. imperf. y. 3. p.	regte
part. perf.	geregt
apuverbi	haben

regen

1. liikuttaa

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: Regung
• adjektiivit: abregen, anregen, aufregen, erregen