Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

retoriikka (9-A)[1]

  1. (kielitiede) puhetaito; puhetaito-oppi
  2. suullinen esitystaito, puhelahjat
  3. kaunopuheisuus, korkealentoisuus

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈret̪oˌriːkːɑ/
  • tavutus: re‧to‧riik‧ka

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi retoriikka retoriikat
genetiivi retoriikan retoriikkojen
(retoriikkain)
partitiivi retoriikkaa retoriikkoja
akkusatiivi retoriikka;
retoriikan
retoriikat
sisäpaikallissijat
inessiivi retoriikassa retoriikoissa
elatiivi retoriikasta retoriikoista
illatiivi retoriikkaan retoriikkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi retoriikalla retoriikoilla
ablatiivi retoriikalta retoriikoilta
allatiivi retoriikalle retoriikoille
muut sijamuodot
essiivi retoriikkana retoriikkoina
translatiivi retoriikaksi retoriikoiksi
abessiivi retoriikatta retoriikoitta
instruktiivi retoriikoin
komitatiivi retoriikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo retoriika-
vahva vartalo retoriikka-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-A