riki
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- takila
- (merenkulku) perämoottorin lohkon ja kavitaatiolevyn välinen osa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈriki/
- tavutus: ri‧ki
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | riki | rikit |
| genetiivi | rikin | rikien (rikein) |
| partitiivi | rikiä | rikejä |
| akkusatiivi | riki; rikin |
rikit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rikissä | rikeissä |
| elatiivi | rikistä | rikeistä |
| illatiivi | rikiin | rikeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rikillä | rikeillä |
| ablatiivi | rikiltä | rikeiltä |
| allatiivi | rikille | rikeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rikinä | rikeinä |
| translatiivi | rikiksi | rikeiksi |
| abessiivi | rikittä | rikeittä |
| instruktiivi | – | rikein |
| komitatiivi | – | rikeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | riki- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. takila
|
Ks. takila |
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- riki Kielitoimiston sanakirjassa
Kambera muokkaa
Verbi muokkaa
riki
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5