Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

rikkoontua (52-J) (taivutus[luo])[1]

  1. mennä rikki, hajota

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈrikːoːnˌt̪uɑˣ/
  • tavutus: rik‧koon‧tu‧a

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Rinnakkaismuodot muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 52-J