Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

roikottaa (53-C) (taivutus[luo])

  1. roikuttaa
    Mies roikotti vauvaa kerrostalon ikkunasta. (kaleva.fi)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈroi̯kot̪ːɑːˣ/
  • tavutus: roi‧kot‧taa

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa