ruka
Kroaatti muokkaa
Substantiivi muokkaa
rúka f. (mon. gen. rȕkū tai (puhek.) rȕkā)
Taivutus muokkaa
| yksikkö | monikko | |
|---|---|---|
| nominatiivi | ruka | ruke |
| genetiivi | ruke | ruku ruka |
| datiivi-lokatiivi | ruci | rukama |
| akkusatiivi | ruku | ruke |
| vokatiivi | ruko | ruke |
| instrumentaali | rukom | rukama |
Etymologia muokkaa
- kantaslaavin *rǫka
Idiomit muokkaa
- biti vezanih ruku – olla sidotut kädet, ei pystyä toteuttamaan mitä haluaisi
- dao bih ruku u vatru – löisin vaikka vetoa, voisin vaikka vannoa
- golih ruku – paljain käsin, aseetta
- desna ruka – oikea käsi, luottoapulainen
- ići komu od ruke – sujua joltakulta saumattomasti
- u najbolju ruku – parhaimmillaankin, korkeintaan, parhaassa tapauksessa
Aiheesta muualla muokkaa
Serbia muokkaa
Substantiivi muokkaa
rúka f. (kyrillinen рука)
Tšekki muokkaa
Substantiivi muokkaa
ruka f. (monikko ruce)
Taivutus muokkaa
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
|---|---|---|
| nominatiivi | ruka | ruce |
| genetiivi | ruky | rukou |
| datiivi | ruce | rukám |
| akkusatiivi | ruku | ruce |
| vokatiivi | ruko | ruce |
| lokatiivi | ruce | rukou/rukách |
| instrumentaali | rukou | rukama |