ryöstö
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
ryöstö (1)
- toisen omaisuuden varkaus väkivallan tai uhkauksen avulla
- (kuvaannollisesti) luvaton tai epäreilu poisvieminen; myynti alihintaan
- Suomen kansallisomaisuuden ryöstö
- Annan vaatii lopettamaan Afrikan rikkauksien ryöstön (taloussanomat.fi)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈryø̯st̪ø/
- tavutus: ryös‧tö
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ryöstö | ryöstöt |
| genetiivi | ryöstön | ryöstöjen |
| partitiivi | ryöstöä | ryöstöjä |
| akkusatiivi | ryöstö; ryöstön |
ryöstöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ryöstössä | ryöstöissä |
| elatiivi | ryöstöstä | ryöstöistä |
| illatiivi | ryöstöön | ryöstöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ryöstöllä | ryöstöillä |
| ablatiivi | ryöstöltä | ryöstöiltä |
| allatiivi | ryöstölle | ryöstöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ryöstönä | ryöstöinä |
| translatiivi | ryöstöksi | ryöstöiksi |
| abessiivi | ryöstöttä | ryöstöittä |
| instruktiivi | – | ryöstöin |
| komitatiivi | – | ryöstöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ryöstö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. toisen omaisuuden varkaus väkivallan tai uhkauksen avulla
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
haudanryöstö, ihmisryöstö, lapsenryöstö, naisenryöstö, pankkiryöstö, postiryöstö, ryöstöhakkuu, ryöstökalastus, ryöstömetsästys, ryöstömurha, ryöstöretki, ryöstösaalis, ryöstötalous, ryöstöviljely, taksiryöstö
Aiheesta muualla muokkaa
- ryöstö Kielitoimiston sanakirjassa