seimi
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
seimi (25)
- eläinten syöttökaukalo
- Luukkaan evankeliumin mukaan Maria kapaloi vastasyntyneen Jeesus-lapsen ja pani hänet seimeen.
- jouluseimi
- Varsinkin katolisissa maissa seimi on tyypillinen osa joulukoristelua.
- (vanhahtava) pienten lasten päivähoitopaikka, päiväkoti alle kolmevuotiaille
- Lastentarhan pienten osastoa sanottiin seimeksi.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsei̯mi/
- tavutus: sei‧mi
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seimi | seimet |
| genetiivi | seimen | seinten seimien |
| partitiivi | seintä seimeä |
seimiä |
| akkusatiivi | seimi; seimen |
seimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | seimessä | seimissä |
| elatiivi | seimestä | seimistä |
| illatiivi | seimeen | seimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | seimellä | seimillä |
| ablatiivi | seimeltä | seimiltä |
| allatiivi | seimelle | seimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | seimenä | seiminä |
| translatiivi | seimeksi | seimiksi |
| abessiivi | seimettä | seimittä |
| instruktiivi | – | seimin |
| komitatiivi | – | seimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | seime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sein- | |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
2. pienten lasten päivähoitopaikka
|
|