Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

selvitä (75) (taivutus)

  1. pysyä hengissä vaikeasta tai vaarallisesta tilanteesta
    Yksi matkustaja selvisi lento-onnettomuudesta.
  2. elää tietyillä resursseilla
    Pienilläkin tuloilla selviää kun elää säästeliäästi.
  3. tulla selväksi, käydä ilmi, ratketa
    Tänään selviää kilpailun voittaja.
  4. suoriutua tehtävästä
  5. toipua humalasta

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈselʋit̪æˣ/
  • tavutus: sel‧vi‧tä

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

selviämisasema, selviämistila

Anagrammit muokkaa

läviste, lävitse, välitse

Aiheesta muualla muokkaa

Verbi muokkaa

selvitä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä selvittää
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä selvittää
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä selvittää