sementti
Suomi muokkaa
.jpg)
.jpg)
Substantiivi muokkaa
- kalkkikivestä valmistettu rakennusmassa joka veteen sekoitettuna kovettuu ilmassa, käytetään laastina, rappauksena ja betonin valmistukseen
- (lääketiede) hammassementti
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsement̪ːi/
- tavutus: se‧ment‧ti
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sementti | sementit |
| genetiivi | sementin | sementtien (sementtein) |
| partitiivi | sementtiä | sementtejä |
| akkusatiivi | sementti; sementin |
sementit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sementissä | sementeissä |
| elatiivi | sementistä | sementeistä |
| illatiivi | sementtiin | sementteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sementillä | sementeillä |
| ablatiivi | sementiltä | sementeiltä |
| allatiivi | sementille | sementeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sementtinä | sementteinä |
| translatiivi | sementiksi | sementeiksi |
| abessiivi | sementittä | sementeittä |
| instruktiivi | – | sementein |
| komitatiivi | – | sementteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | sementi- | |
| vahva vartalo | sementti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
ruotsin sanasta cement < latinan sanasta caementum ’kivilohkare, -murska’[2]
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
hammassementti, marmorisementti, portlandsementti, sementtilaasti, sementtilattia, sementtisäkki, sementtitehdas, sementtivalimo
Aiheesta muualla muokkaa
- sementti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C
- ↑ Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.