Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sfääri (5)[1]

  1. taivaanpallo (käytetään erityisesti maantieteessä, geologiassa, geofysiikassa ja tähtitieteessä)
  2. (kuvaannollisesti) piiri, alue, ’korkeuksissa’
    Liikkua taiteen sfääreissä.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsfæːri/
  • tavutus: sfää‧ri

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sfääri sfäärit
genetiivi sfäärin sfäärien
(sfäärein)
partitiivi sfääriä sfäärejä
akkusatiivi sfääri;
sfäärin
sfäärit
sisäpaikallissijat
inessiivi sfäärissä sfääreissä
elatiivi sfääristä sfääreistä
illatiivi sfääriin sfääreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sfäärillä sfääreillä
ablatiivi sfääriltä sfääreiltä
allatiivi sfäärille sfääreille
muut sijamuodot
essiivi sfäärinä sfääreinä
translatiivi sfääriksi sfääreiksi
abessiivi sfäärittä sfääreittä
instruktiivi sfäärein
komitatiivi sfääreine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sfääri-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

  • myöhäislatinan sphēra << aiemmasta muodosta sphaera << muinaiskreikan σφαῖρα, "pallo" tuntematonta alkuperää, vrt. persian سپهر (sepehr), "taivas"

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

astenosfääri, atmosfääri, biosfääri, eksosfääri, heliosfääri, hemisfääri, ionosfääri, litosfääri, magnetosfääri mesosfääri, stratosfääri, termosfääri, troposfääri

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5