Suomi muokkaa

Katso artikkeli Siluetti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Siluettitaidetta 1700-luvulta.
 
Kaupungin siluetti.

Substantiivi muokkaa

siluetti (5-C)

  1. ääriviivakuva, varjokuva, usein muotokuva
  2. näkymä, jossa kohteen ääriviivat korostuvat vastavalossa
    kaupungin siluetti

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsiluˌet̪ːi/
  • tavutus: si‧lu‧et‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi siluetti siluetit
genetiivi siluetin siluettien
(siluettein)
partitiivi siluettia siluetteja
akkusatiivi siluetti;
siluetin
siluetit
sisäpaikallissijat
inessiivi siluetissa silueteissa
elatiivi siluetista silueteista
illatiivi siluettiin siluetteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi siluetilla silueteilla
ablatiivi siluetilta silueteilta
allatiivi siluetille silueteille
muut sijamuodot
essiivi siluettina siluetteina
translatiivi siluetiksi silueteiksi
abessiivi siluetitta silueteitta
instruktiivi siluetein
komitatiivi siluetteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo silueti-
vahva vartalo siluetti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

nimetty Étienne de Silhouetten mukaan

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa