sluttning
Ruotsi muokkaa
Substantiivi muokkaa
sluttning yl. (2) (yks. määr. sluttningen [luo], mon. epämäär. sluttningar [luo], mon. määr. sluttningarna [luo])
- (maantiede) rinne
sluttning yl. (2) (yks. määr. sluttningen [luo], mon. epämäär. sluttningar [luo], mon. määr. sluttningarna [luo])