sommitelma
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
sommitelma (10)
- asetelma, luonnos
- (shakki) suunnitellusti eri nappuloilla tehty edullisempaan asemaan johtava useamman peräkkäisen siirron sarja, jossa alkusiirron jatko on usein sarja taktisiin laskelmiin perustuvia pakkosiirtoja
- Sommitelman päämääränä on tavallisesti saada aikaa matti tai voittaa materiaalia ja sommitelmiin liittyy usein erilaisia taktisia kuvioita kuten: -haarukoita, -uhrauksia ja -kiinnityksiä.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsomːiˌt̪elmɑ/, [ˈso̞mːit̪e̞lmɑ]
- tavutus: som‧mi‧tel‧ma
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sommitelma | sommitelmat |
| genetiivi | sommitelman | sommitelmien (sommitelmain) |
| partitiivi | sommitelmaa | sommitelmia |
| akkusatiivi | sommitelma; sommitelman |
sommitelmat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sommitelmassa | sommitelmissa |
| elatiivi | sommitelmasta | sommitelmista |
| illatiivi | sommitelmaan | sommitelmiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sommitelmalla | sommitelmilla |
| ablatiivi | sommitelmalta | sommitelmilta |
| allatiivi | sommitelmalle | sommitelmille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sommitelmana | sommitelmina |
| translatiivi | sommitelmaksi | sommitelmiksi |
| abessiivi | sommitelmatta | sommitelmitta |
| instruktiivi | – | sommitelmin |
| komitatiivi | – | sommitelmine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sommitelma- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
2. šakin siirtojen sarja
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- sommitelma Kielitoimiston sanakirjassa