Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

spurgu (1)

  1. (slangia) rappioalkoholisti, juoppo, alkoholisti

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈspurgu/
  • tavutus: spur‧gu

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi spurgu spurgut
genetiivi spurgun spurgujen
partitiivi spurgua spurguja
akkusatiivi spurgu;
spurgun
spurgut
sisäpaikallissijat
inessiivi spurgussa spurguissa
elatiivi spurgusta spurguista
illatiivi spurguun spurguihin
ulkopaikallissijat
adessiivi spurgulla spurguilla
ablatiivi spurgulta spurguilta
allatiivi spurgulle spurguille
muut sijamuodot
essiivi spurguna spurguina
translatiivi spurguksi spurguiksi
abessiivi spurgutta spurguitta
instruktiivi spurguin
komitatiivi spurguine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo spurgu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

  • Sipoon ruotsin murteen sanasta burk ’ärtyisä’

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • spurgu Kielitoimiston sanakirjassa