stötta

Ruotsi

Adjektiivi

stötta

1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta stött
2. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta stött

Substantiivi

stötta yl. (1) (yks. määr. stöttan [luo], mon. epämäär. stöttor [luo], mon. määr. stöttorna [luo])

1. tuki

Verbi

stötta (1)

1. tukea

Taivutus

Taivutus – stötta
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	stöttar [luo]	stöttas
imperfekti	stöttade	stöttades
supiini	stöttat	stöttats
imperatiivi	stötta	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: stötta
• passiivin infinitiivi: stöttas
• aktiivin part. prees: stöttande [luo]
• passiivin part. prees: stöttandes
• part. perf.: yl. stöttad, n. stöttat, määr./mon. stöttade