stiletti
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- tikari, jonka terä on ohut ja kolmisärmäinen
- veitsi, jonka kahvan sisään sijoitettu terä on laukaistavissa esiin tai ammuttavissa laukaisimella
- (lääketiede) pistämiseen käytettävä kirurginen veitsi
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈst̪ilet̪ːi/
- tavutus: sti‧let‧ti
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | stiletti | stiletit |
| genetiivi | stiletin | stilettien (stilettein) |
| partitiivi | stilettiä | stilettejä |
| akkusatiivi | stiletti; stiletin |
stiletit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | stiletissä | stileteissä |
| elatiivi | stiletistä | stileteistä |
| illatiivi | stilettiin | stiletteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | stiletillä | stileteillä |
| ablatiivi | stiletiltä | stileteiltä |
| allatiivi | stiletille | stileteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | stilettinä | stiletteinä |
| translatiivi | stiletiksi | stileteiksi |
| abessiivi | stiletittä | stileteittä |
| instruktiivi | – | stiletein |
| komitatiivi | – | stiletteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | stileti- | |
| vahva vartalo | stiletti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
italian kielestä, stiletto
Käännökset muokkaa
1. tikari, jonka terä on ohut ja kolmisärmäinen
|
2. veitsi, jonka kahvan sisään on sijoitettu aukeava terä
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- stiletti Kielitoimiston sanakirjassa