Wikipedia
Katso artikkeli Stout Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

stout (5)[1]

  1. tumma pintahiivaolut

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /st̪au̯t̪/
  • tavutus: stout

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi stout stoutit
genetiivi stoutin stoutien
(stoutein)
partitiivi stoutia stouteja
akkusatiivi stout;
stoutin
stoutit
sisäpaikallissijat
inessiivi stoutissa stouteissa
elatiivi stoutista stouteista
illatiivi stoutiin stouteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi stoutilla stouteilla
ablatiivi stoutilta stouteilta
allatiivi stoutille stouteille
muut sijamuodot
essiivi stoutina stouteina
translatiivi stoutiksi stouteiksi
abessiivi stoutitta stouteitta
instruktiivi stoutein
komitatiivi stouteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo stouti-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • stout Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti muokkaa

Adjektiivi muokkaa

stout (komparatiivi stouter, superlatiivi stoutest)

  1. tanakka, pyylevä
  2. (konkr.) tukeva
  3. (kuv.) vankka
  4. jämäkkä, päättäväinen, luja

Substantiivi muokkaa

stout (monikko stouts)

  1. stout

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5