Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

superlatiivi (5)[1]

  1. (kielitiede) yliaste, vertailuaste, joka ilmaisee komparaation korkeimman asteen.
    Superlatiivi sanasta viisas on viisain.
    Adjektiivin hyvä superlatiivi on erivartaloinen paras.

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi superlatiivi superlatiivit
genetiivi superlatiivin superlatiivien
(superlatiivein)
partitiivi superlatiivia superlatiiveja
akkusatiivi superlatiivi;
superlatiivin
superlatiivit
sisäpaikallissijat
inessiivi superlatiivissa superlatiiveissa
elatiivi superlatiivista superlatiiveista
illatiivi superlatiiviin superlatiiveihin
ulkopaikallissijat
adessiivi superlatiivilla superlatiiveilla
ablatiivi superlatiivilta superlatiiveilta
allatiivi superlatiiville superlatiiveille
muut sijamuodot
essiivi superlatiivina superlatiiveina
translatiivi superlatiiviksi superlatiiveiksi
abessiivi superlatiivitta superlatiiveitta
instruktiivi superlatiivein
komitatiivi superlatiiveine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo superlatiivi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

positiivi, komparatiivi

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5