Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

taateli (6)

  1. eräiden taatelipalmujen syötävä hedelmä, luumarja
  2. kuivatuista taateleista puristettu kakku
  3. taatelien (Phoenix) suvun kasvi

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪ɑːt̪eli/
  • tavutus: taa‧te‧li

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi taateli taatelit
genetiivi taatelin taatelien
taateleiden
taateleitten
partitiivi taatelia taateleita
taateleja
akkusatiivi taateli;
taatelin
taatelit
sisäpaikallissijat
inessiivi taatelissa taateleissa
elatiivi taatelista taateleista
illatiivi taateliin taateleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi taatelilla taateleilla
ablatiivi taatelilta taateleilta
allatiivi taatelille taateleille
muut sijamuodot
essiivi taatelina taateleina
translatiivi taateliksi taateleiksi
abessiivi taatelitta taateleitta
instruktiivi taatelein
komitatiivi taateleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo taateli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • taateli Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Taateli. Kotimaisten kielten keskus