Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

taivutuspääte

  1. taivutettavan sanan vartalon, joskus taivutusvartalon, loppuun tulevaa päätettä ilmentävä morfeemi, mm. nominien sija- ja lukupääte ja verbin persoona-, luku- ja aikamuotopäätte
    Sanan taivutusmuoto saadaan lisäämällä taivutuspääte.

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista taivutus ja pääte

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa