Katso myös: tarvike-

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

tarvike (48-A)[1]

  1. jokin jota tarvitaan johonkin

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪ɑrʋikeˣ/
  • tavutus: tar‧vi‧ke

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tarvike tarvikkeet
genetiivi tarvikkeen tarvikkeiden
tarvikkeitten
partitiivi tarviketta tarvikkeita
akkusatiivi tarvike;
tarvikkeen
tarvikkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi tarvikkeessa tarvikkeissa
elatiivi tarvikkeesta tarvikkeista
illatiivi tarvikkeeseen tarvikkeisiin
tarvikkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tarvikkeella tarvikkeilla
ablatiivi tarvikkeelta tarvikkeilta
allatiivi tarvikkeelle tarvikkeille
muut sijamuodot
essiivi tarvikkeena tarvikkeina
translatiivi tarvikkeeksi tarvikkeiksi
abessiivi tarvikkeetta tarvikkeitta
instruktiivi tarvikkein
komitatiivi tarvikkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tarvikkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
tarviket-

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

ampumatarvike, elintarvike, maataloustarvike, rakennustarvike, ruokatarvike, sidetarvike, siivoustarvike, sotatarvike, taloustarvike, tarvikepuu, työtarvike, valokuvaustarvike

Aiheesta muualla muokkaa

  • tarvike Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-A