terä

Katso myös: tera, tera-, Terä

Suomi

Substantiivi

terä (10)

1. teräaseen tai työkalun terävä, leikkaava reuna
2. kokonaisuudessaan teräaseen tai työkalun osa, jossa on edellä mainittu teroitettu reuna tai pistävä kärki

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪eræ/
• tavutus: te‧rä

Käännökset

1. teräaseen tai työkalun terävä, leikkaava reuna

englanti: edge espanja: filo, corte, tajo fääri: egg islanti: egg liivi: tera portugali: gume, fio puola: ostrze n. ranska: carre f., tranchant m.

romania: tăiș, ascuțiș ruotsi: egg, bett saksa: Schneide f. tšekki: ostří ukraina: лезо n. unkari: él venäjä: лезвие viro: tera

2. kahvan ja kärjen välinen teräaseen tms. osa

englanti: blade espanja: hoja f. portugali: lâmina f. puola: głownia f. ranska: lame f. romania: lamă f. ruotsi: blad, klinga

saksa: Klinge f. tšekki: čepel ukraina: лезо n., клинок m. unkari: penge venäjä: клинок m. viro: tera

Liittyvät sanat

• kruunu

Johdokset

• adjektiivit: teräkäs, terällinen, terätön, terävä
• substantiivit: terävyys
• verbit: terittää, teriä, teroittaa, terästyä, terätä

Yhdyssanat

höylänterä, irtoterä, jalkaterä, jyrsinterä, kairanterä, kaiverrusterä, katkaisuterä, keihäänterä, kesäterä, kirveenterä, kumiterä, kuokanterä, kynänterä, käsiterä, leikkuuterä, lisäterä, partakoneenterä, partaterä, poranterä, puukonterä, pyöröterä, raastinterä, sahanterä, silmäterä, sisäterä, sukanterä, talttaterä, tasoitusterä, teräaine, teräakseli, teräase, teräesine, teräkalu, teräketju, teräkiekko, teräkunto, terälehti, terämetalli, teränpidike, teränpidin, teränsuojus, teränsuu, teräosa, teräsärmä, teräsävel, terätanko, terätappi, terätehdas, terätela, terätuki, terätyyppi, terätyökalu, terätähti, terävarsi, tuliterä, ulkoterä, veitsiterä, viikatteenterä

Idiomit

• menettää parhaan teränsä

Aiheesta muualla

• terä Kielitoimiston sanakirjassa
• terä Tieteen termipankissa