Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

trilli (5)

  1. (musiikki) jonkin sävelen ja sen yläpuolisen sivusävelen nopea edestakainen vaihtelu[1]

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪rilːi/, [ˈt̪rilːi]
  • tavutus: tril‧li

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi trilli trillit
genetiivi trillin trillien
(trillein)
partitiivi trilliä trillejä
akkusatiivi trilli;
trillin
trillit
sisäpaikallissijat
inessiivi trillissä trilleissä
elatiivi trillistä trilleistä
illatiivi trilliin trilleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi trillillä trilleillä
ablatiivi trilliltä trilleiltä
allatiivi trillille trilleille
muut sijamuodot
essiivi trillinä trilleinä
translatiivi trilliksi trilleiksi
abessiivi trillittä trilleittä
instruktiivi trillein
komitatiivi trilleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo trilli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

  • merkintä: tr
Synonyymit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • trilli Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Musiikin tietokirja. Toimittaneet Toivo Haapanen, Taneli Kuusisto, L. Arvi P. Poijärvi ja Veikko Helasvuo. Helsinki: Otava, 1956.