Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

trippi (5-B)

  1. (slangia, huume-) LSD, huume
  2. (slangia, huume-) psykedeelien tai muiden hallusinogeenien tuottama matka sekaisiin tajunnantiloihin ja seikkailua oman pään sisällä harhojen kanssa
    Yksi trippi maksaa kaduilla 10-15 euroa paikasta riippuen.
    Hitto mikä diili, tripille viidellä eurolla!
    Pääsitkö tripille? Oletko tripillä? Oletko ties ollut koko elämäsi jonkinasteisella tripillä, ja nyt se vasta tuli esiin?
  3. (puhekieltä) pieni 2 dl mehujuoma pahvitölkissä, Trip-mehu

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪ripːi/
  • tavutus: trip‧pi

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi trippi tripit
genetiivi tripin trippien
(trippein)
partitiivi trippiä trippejä
akkusatiivi trippi;
tripin
tripit
sisäpaikallissijat
inessiivi tripissä tripeissä
elatiivi tripistä tripeistä
illatiivi trippiin trippeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tripillä tripeillä
ablatiivi tripiltä tripeiltä
allatiivi tripille tripeille
muut sijamuodot
essiivi trippinä trippeinä
translatiivi tripiksi tripeiksi
abessiivi tripittä tripeittä
instruktiivi tripein
komitatiivi trippeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tripi-
vahva vartalo trippi-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

trippimittari

Aiheesta muualla muokkaa

  • trippi Kielitoimiston sanakirjassa