Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

tunge

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä tunkea
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä tunkea
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä tunkea

Norja muokkaa

Substantiivi muokkaa

tung|e -en, -er, -ene

  1. (anatomia) kieli

Ruotsi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

tunge

  1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko muoto sanasta tung

Tanska muokkaa

Substantiivi muokkaa

tunge yl. (yks. määr. tungen[luo], mon. epämäär. tunger[luo], mon. määr. tungerne[luo])

  1. (anatomia) kieli