uikuttaa
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
uikuttaa (53-C) (taivutus[luo])
- valittaa kimeillä äännähdyksillä (esimerkiksi koiranpennuista)
- saukonpoikaset uikuttavat
- Hädissään uikuttavat karhunpennut herättivät huomion. (is.fi)
- (pilkallinen, ekspressiivinen) valittaa
- Persaukiset elättiporvarit täällä uikuttavat. (suomi24.fi)
- Jannu on todella limainen ja kovaa kundia esittävä, mutta tosipaikan tullen uikuttava ja äänekäs pelkuri. (gamereactor.fi)
Etymologia muokkaa
Onomatopoeettinen ui-interjektioon perustuva sana.[1]
Käännökset muokkaa
1. valittaa kimeillä äännähdyksillä
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.