Katso myös: ultra-, ultrà

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ultra (10)

  1. (arkikieltä) ultrakevyt lentokone

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ultra ultrat
genetiivi ultran ultrien
(ultrain)
partitiivi ultraa ultria
akkusatiivi ultra;
ultran
ultrat
sisäpaikallissijat
inessiivi ultrassa ultrissa
elatiivi ultrasta ultrista
illatiivi ultraan ultriin
ulkopaikallissijat
adessiivi ultralla ultrilla
ablatiivi ultralta ultrilta
allatiivi ultralle ultrille
muut sijamuodot
essiivi ultrana ultrina
translatiivi ultraksi ultriksi
abessiivi ultratta ultritta
instruktiivi ultrin
komitatiivi ultrine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ultra-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Espanja muokkaa

Adjektiivi muokkaa

ultra m./f. (monikko ultras m./f.)

  1. ääri-

Substantiivi muokkaa

ultra m./f.

  1. ääri-innokas jonkin urheilulajin kannattaja, jalkapallohuligaani
  2. äärioikeistolainen
    Eligen sucesor de ultra Jörg Haider (La República)