väitellä

Suomi

Verbi

väitellä (67-C) (taivutus[luo])

1. esittää väitteitä ja puolustaa niitä sekä pyrkiä kumoamaan osapuolten väitteitä, kiistellä

   Pertti ja Tommi väittelivät siitä kumpi oli ensin: muna vai kana.

   Ideana on, että pari väittelee keskenään antamastani aiheesta.

   Hyvä väittelijä väittelee aiheesta kuin aiheesta vastaan tai puolesta.

2. puolustaa väitöskirjansa sisältämiä väitteitä väitöstilaisuudessa; valmistua tohtoriksi

   Matti Järvinen väittelee 14.5.2014 klo 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta x.

   Anneli Lampi väitteli vuonna 1890 Helsingin yliopistossa.

Ääntäminen

• IPA: /ˈvæitelːæ/

• tavutus: väi‧tel‧lä

Käännökset

1. esittää ja perustella väitteitä

ranska: débattre ruotsi: disputera

turkki: tartışmak viro: väitlema, vaidlema

Liittyvät sanat

• argumentoida
• inttää
• kiistellä
• väittää
• väitös

Johdokset

• substantiivit: väittelijä, väittely

Aiheesta muualla

• väitellä Kielitoimiston sanakirjassa