välttävä
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
välttävä (10) (komparatiivi välttävämpi, superlatiivi välttävin) (taivutus [luo])
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋælt̪ːæʋæ/
- tavutus: vält‧tä‧vä
Käännökset muokkaa
1. riittävä, hyväksyttävä
|
Aiheesta muualla muokkaa
- välttävä Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi muokkaa
välttävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä välttää
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | välttävä | välttävät |
genetiivi | välttävän | välttävien (välttäväin) |
partitiivi | välttävää | välttäviä |
akkusatiivi | välttävä; välttävän | välttävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | välttävässä | välttävissä |
elatiivi | välttävästä | välttävistä |
illatiivi | välttävään | välttäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | välttävällä | välttävillä |
ablatiivi | välttävältä | välttäviltä |
allatiivi | välttävälle | välttäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | välttävänä | välttävinä |
translatiivi | välttäväksi | välttäviksi |
abessiivi | välttävättä | välttävittä |
instruktiivi | – | välttävin |
komitatiivi | – | välttävine |