vaalea
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
vaalea (15) (komparatiivi vaaleampi, superlatiivi vaalein) (taivutus[luo])
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋɑːleɑ/
- tavutus: vaa‧le‧a
Käännökset muokkaa
1. värisävy, joka heijastaa enemmän valoa kuin tumma
Liittyvät sanat muokkaa
vaaleanharmaa, vaaleanruskea, vaaleasävyinen, vaaleaverikkö
Vastakohdat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: vaaleus
Yhdyssanat muokkaa
hunajanvaalea, oljenvaalea, platinanvaalea, vaalea siirappi, vaaleanharmaa, vaaleanpunainen, vaaleanvihreä, vaaleaverikkö
Substantiivi muokkaa
- hiuksiltaan ja iholtaan vaalea ihminen
- Sanotaan vaaleiden kärventyvän helpommin auringossa kuin tummien.
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vaalea | vaaleat |
| genetiivi | vaalean | vaaleiden vaaleitten (vaaleain) |
| partitiivi | vaaleaa vaaleata |
vaaleita |
| akkusatiivi | vaalea; vaalean |
vaaleat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vaaleassa | vaaleissa |
| elatiivi | vaaleasta | vaaleista |
| illatiivi | vaaleaan | vaaleisiin vaaleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vaalealla | vaaleilla |
| ablatiivi | vaalealta | vaaleilta |
| allatiivi | vaalealle | vaaleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vaaleana | vaaleina |
| translatiivi | vaaleaksi | vaaleiksi |
| abessiivi | vaaleatta | vaaleitta |
| instruktiivi | – | vaalein |
| komitatiivi | – | vaaleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vaalea- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- vaalea Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 207 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 15