Suomi muokkaa

 
Vaatetus

Substantiivi muokkaa

vaatetus (39)[1]

  1. niiden vaatekappaleiden muodostama kokonaisuus, joihin ihmiset verhoutuvat; pukineet; vaatteet ja asusteet

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋɑːt̪et̪us/
  • tavutus: vaa‧te‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vaatetus vaatetukset
genetiivi vaatetuksen vaatetusten
vaatetuksien
partitiivi vaatetusta vaatetuksia
akkusatiivi vaatetus;
vaatetuksen
vaatetukset
sisäpaikallissijat
inessiivi vaatetuksessa vaatetuksissa
elatiivi vaatetuksesta vaatetuksista
illatiivi vaatetukseen vaatetuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vaatetuksella vaatetuksilla
ablatiivi vaatetukselta vaatetuksilta
allatiivi vaatetukselle vaatetuksille
muut sijamuodot
essiivi vaatetuksena vaatetuksina
translatiivi vaatetukseksi vaatetuksiksi
abessiivi vaatetuksetta vaatetuksitta
instruktiivi vaatetuksin
komitatiivi vaatetuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vaatetukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vaatetus-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

sisävaatetus, ulkovaatetus, vaatetusala, vaatetusapu, vaatetusliike, vaatetusmeno, vaatetussuunnittelija, vaatetusteollisuus

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39