Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vastine (48)[1]

  1. henkilö, eläin tai esine, jolla on vastaavat ominaisuudet kuin jollakin toisella henkilöllä, eläimellä tai esineellä
  2. (kielitiede) sanan tai käsitteen kielellinen vastaavuus
    Ranskankielinen tarkka vastine kertoo sanan tarkoituksesta jo aika paljon.
  3. (oikeustiede) oikeudenkäynnissä vastaajan antama selitys täydennettynä vaatimuksilla
    Vastine voi sisältää asiaväitteen, prosessiväitteen tai tunnustuksen.
  4. (lehdistö, ym.) esitettyyn julkiseen arvosteluun tms. annettu, tavallisesti kirjallinen, vastaus
    Meidän vastineemme on huomisessa lehdessä.
  5. vastinkappale
    Pallon vastine tasossa on ympyrä.
    Kumityyny toimii jousen vastineena.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋɑst̪ineˣ/
  • tavutus: vas‧ti‧ne

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vastine vastineet
genetiivi vastineen vastineiden
vastineitten
partitiivi vastinetta vastineita
akkusatiivi vastine;
vastineen
vastineet
sisäpaikallissijat
inessiivi vastineessa vastineissa
elatiivi vastineesta vastineista
illatiivi vastineeseen vastineisiin
vastineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vastineella vastineilla
ablatiivi vastineelta vastineilta
allatiivi vastineelle vastineille
muut sijamuodot
essiivi vastineena vastineina
translatiivi vastineeksi vastineiksi
abessiivi vastineetta vastineitta
instruktiivi vastinein
komitatiivi vastineine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vastinee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vastinet-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

todellisuusvastine

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48