Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

vastustaa (53) (taivutus[luo])

  1. suhtautua torjuvasti
    Hän vastusti esitettyä uudistusta.
  2. tehdä vastarintaa
    Prikaati vastusti vihollisen hyökkäystä sekä tykkitulella että käsiasein.
  3. ominaisuuksillaan estää tai vaikeuttaa
    Teräs vastustaa sähkön kulkua johtimessa enemmän kuin kulta.
  4. olla kyllin vahva kestämään
    Hänen elimistönsä ei pystynyt vastustamaan tautia.
  5. (arkikieltä) olla vastuksellista, vaikeaa
    Kylläpä tämä nyt rupesi vastustamaan.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋɑst̪ust̪ɑːˣ/
  • tavutus: vas‧tus‧taa

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Synonyymit muokkaa
Vastakohdat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa