vergewissere

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä vergewissern
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä vergewissern
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä vergewissern
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä vergewissern