Wikipedia
Katso artikkeli Vihellys Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vihellys (39)[1]

  1. huulien ja hampaiden välistä puhalletun ilman aiheuttama korkea ääni
  2. muulla tavoin tuotettu korkea ääni
    erotuomarin pillin vihellys, luotien vihellys

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋihelːys/
  • tavutus: vi‧hel‧lys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vihellys vihellykset
genetiivi vihellyksen vihellysten
vihellyksien
partitiivi vihellystä vihellyksiä
akkusatiivi vihellys;
vihellyksen
vihellykset
sisäpaikallissijat
inessiivi vihellyksessä vihellyksissä
elatiivi vihellyksestä vihellyksistä
illatiivi vihellykseen vihellyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vihellyksellä vihellyksillä
ablatiivi vihellykseltä vihellyksiltä
allatiivi vihellykselle vihellyksille
muut sijamuodot
essiivi vihellyksenä vihellyksinä
translatiivi vihellykseksi vihellyksiksi
abessiivi vihellyksettä vihellyksittä
instruktiivi vihellyksin
komitatiivi vihellyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vihellykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vihellys-

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

loppuvihellys, vihellyskonsertti, vihellyspilli, vihellysrekisteri

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39