Suomi muokkaa

 
Vihko [1]

Substantiivi muokkaa

vihko (1-D) (monikko vihot tai vihkot)

Katso artikkeli Vihko Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. paperiarkeista tehty pehmeäkantinen nidos
  2. kukkasidos tai -kimppu

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋihko/, [ˈʋiçkʷo̞]
  • tavutus: vih‧ko

Taivutus muokkaa

Etymologia muokkaa

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

arkkivihko, hautavihko, kirjanpitovihko, kirjoitusvihko, kuittivihko, kukkavihko, kuponkivihko, lippuvihko, morsiusvihko, muistivihko, nuottivihko, opasvihko, poissaolovihko, reissuvihko, sekkivihko, tulitikkuvihko

Idiomit muokkaa

  • mennä vihkoon

Aiheesta muualla muokkaa

  • vihko Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Vihko. Kotimaisten kielten keskus

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 360. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.