vihoittaa
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
vihoittaa (53-C) (taivutus[luo])
- vihastuttaa
- Ja jokaiseen Juudan kaupunkiin hän teetti uhrikukkuloita polttaakseen uhreja muille jumalille; ja niin hän vihoitti Herran, isiensä Jumalan. (2. Aik. 28 (KR 1933/38))
- Myös pani hän poikansa kulkemaan tulen läpi, ennusteli merkeistä, harjoitti noituutta ja hankki itsellensä vainaja- ja tietäjähenkien manaajia; hän teki paljon sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoitti hänet. (2. Kun. 21 (KR 1933/38))
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋihoi̯t̪ːɑːˣ/
- tavutus: vi‧hoit‧taa