wiederholtes

  1. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva nominatiivimuoto sanasta wiederholt (joka on partisiipin perfekti sanasta wiederholen)
  2. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva akkusatiivimuoto sanasta wiederholt (joka on partisiipin perfekti sanasta wiederholen)