Wikipedia
Katso artikkeli Yhteisö Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

yhteisö (2)

  1. jaettujen etujen tai päämäärien perusteella yhteen luettu ihmisryhmä tai muu joukko
    Ihmisyhteisö koostuu siinä toimivista ihmisistä.
    Kekomuurahaisten yhteisö rakentaa kekoja.
    LGBT-yhteisö

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈyht̪ei̯sø/
  • tavutus: yh‧tei‧sö

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi yhteisö yhteisöt
genetiivi yhteisön yhteisöjen
yhteisöiden
yhteisöitten
partitiivi yhteisöä yhteisöitä
yhteisöjä
akkusatiivi yhteisö;
yhteisön
yhteisöt
sisäpaikallissijat
inessiivi yhteisössä yhteisöissä
elatiivi yhteisöstä yhteisöistä
illatiivi yhteisöön yhteisöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi yhteisöllä yhteisöillä
ablatiivi yhteisöltä yhteisöiltä
allatiivi yhteisölle yhteisöille
muut sijamuodot
essiivi yhteisönä yhteisöinä
translatiivi yhteisöksi yhteisöiksi
abessiivi yhteisöttä yhteisöittä
instruktiivi yhteisöin
komitatiivi yhteisöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo yhteisö-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

asuinyhteisö, asuntoyhteisö, eliöyhteisö, ihmisyhteisö, julkisyhteisö, kansainyhteisö, kieliyhteisö, kulttiyhteisö, kyläyhteisö, luostariyhteisö, pienyhteisö, romaniyhteisö, talousyhteisö, tiedeyhteisö, työyhteisö, yhteisöasuminen, yhteisäsakko, yhteisötalous

Aiheesta muualla muokkaa