yhteisö
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
yhteisö (2)
- jaettujen etujen tai päämäärien perusteella yhteen luettu ihmisryhmä tai muu joukko
- Ihmisyhteisö koostuu siinä toimivista ihmisistä.
- Kekomuurahaisten yhteisö rakentaa kekoja.
- LGBT-yhteisö
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈyht̪ei̯sø/
- tavutus: yh‧tei‧sö
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | yhteisö | yhteisöt |
genetiivi | yhteisön | yhteisöjen yhteisöiden yhteisöitten |
partitiivi | yhteisöä | yhteisöitä yhteisöjä |
akkusatiivi | yhteisö; yhteisön |
yhteisöt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | yhteisössä | yhteisöissä |
elatiivi | yhteisöstä | yhteisöistä |
illatiivi | yhteisöön | yhteisöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | yhteisöllä | yhteisöillä |
ablatiivi | yhteisöltä | yhteisöiltä |
allatiivi | yhteisölle | yhteisöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | yhteisönä | yhteisöinä |
translatiivi | yhteisöksi | yhteisöiksi |
abessiivi | yhteisöttä | yhteisöittä |
instruktiivi | – | yhteisöin |
komitatiivi | – | yhteisöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | yhteisö- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. jaettujen etujen tai päämäärien ihmisryhmä tai muu joukko
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: yhteisöllinen
Yhdyssanat muokkaa
asuinyhteisö, asuntoyhteisö, eliöyhteisö, ihmisyhteisö, julkisyhteisö, kansainyhteisö, kieliyhteisö, kulttiyhteisö, kyläyhteisö, luostariyhteisö, pienyhteisö, romaniyhteisö, talousyhteisö, tiedeyhteisö, työyhteisö, yhteisöasuminen, yhteisäsakko, yhteisötalous