Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ymmärrys (39)[1]

  1. se, että hahmottaa jonkin kokonaisuuden ja ymmärtää sen sisältämiä vuorovaikutussuhteita ja mahdollisia sekä todennäköisiä tapahtumia

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈymːærːys/
  • tavutus: ym‧mär‧rys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ymmärrys ymmärrykset
genetiivi ymmärryksen ymmärrysten
ymmärryksien
partitiivi ymmärrystä ymmärryksiä
akkusatiivi ymmärrys;
ymmärryksen
ymmärrykset
sisäpaikallissijat
inessiivi ymmärryksessä ymmärryksissä
elatiivi ymmärryksestä ymmärryksistä
illatiivi ymmärrykseen ymmärryksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ymmärryksellä ymmärryksillä
ablatiivi ymmärrykseltä ymmärryksiltä
allatiivi ymmärrykselle ymmärryksille
muut sijamuodot
essiivi ymmärryksenä ymmärryksinä
translatiivi ymmärrykseksi ymmärryksiksi
abessiivi ymmärryksettä ymmärryksittä
instruktiivi ymmärryksin
komitatiivi ymmärryksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ymmärrykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
ymmärrys-

Etymologia muokkaa

johdos sanasta ymmärtää (ymmärrä- + -ys)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

ihmisymmärrys, väärinymmärrys, yhteisymmärrys

Idiomit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39