Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ysi (5) (monikko ysit)

  1. (arkikieltä) numero yhdeksän, yhdeksikkö
    Sain kokeesta ysin.
  2. (puhekieltä) yhdeksäsluokkalainen
    ysit
  3. (musiikki, arkikieltä) (suuri) nooni, erityisesti soinnuissa, harmonioissa tai melodioissa
    Tässä soinnussa ysi tuo soulmaista lisäsävyä harmoniaan.
    Lisäämällä pienen ysin 7sus4-sointuun saadaan voimakkaasti purkautumista odottava, jännitteinen sointu.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈysi/
  • tavutus: y‧si

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ysi ysit
genetiivi ysin ysien
(ysein)
partitiivi ysiä ysejä
akkusatiivi ysi;
ysin
ysit
sisäpaikallissijat
inessiivi ysissä yseissä
elatiivi ysistä yseistä
illatiivi ysiin yseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ysillä yseillä
ablatiivi ysiltä yseiltä
allatiivi ysille yseille
muut sijamuodot
essiivi ysinä yseinä
translatiivi ysiksi yseiksi
abessiivi ysittä yseittä
instruktiivi ysein
komitatiivi yseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ysi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • ysi Kielitoimiston sanakirjassa