zekaa
Viro muokkaa
Substantiivi muokkaa
zekaa (gen. zekaa, part. zekaad)
- (puhekieltä) tuomittu, Neuvostoliiton aikana vankileirille, pakkotyöhön, tai karkoitukseen tuomittu
- zekaad kui rahvus – tuomitut kansakuntana
- vanki
Etymologia muokkaa
venäjän lyhenteestä ЗеКа (ze-ka) зэк .
Liittyvät sanat muokkaa
Rinnakkaiset kirjoitusasut muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Solženitsyn, Aleksandr: Gulagi arhipelaag, kolmas osa, s. 378. Tallinna: Eesti Raamat, 1990. ISBN 5-450-01256-X. viro