ääniaukko

Suomi

Substantiivi

ääniaukko

1. soittimen kannessa oleva reikä, jonka kautta ääni kulkeutuu kaikukoppaan

Ääntäminen

• IPA: /ˈæːniˌɑu̯kːo/
• tavutus: ää‧ni‧auk‧ko

Etymologia

• yhdyssana sanoista ääni ja aukko

Aiheesta muualla

• ääniaukko Kielitoimiston sanakirjassa