äärellinen

Suomi

Adjektiivi

äärellinen (38) (komparatiivi äärellisempi, superlatiivi äärellisin) (taivutus [luo])

1. joka on rajoitettu tai suljettu; joka ei ole ääretön

   Joukko on äärellinen.

2. jonka kyvyt ovat rajalliset

   Ihminen on perin äärellinen.

Ääntäminen

• IPA: /ˈæːrelˌlinen/
• tavutus: ää‧rel‧li‧nen

Etymologia

substantiivi ääri (vokaalivartalo ääre-) + johdin -llinen

Liittyvät sanat

• ääri

Johdokset

• substantiivit: äärellisyys

Aiheesta muualla

• äärellinen Kielitoimiston sanakirjassa