äärellinen
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
äärellinen (38) (komparatiivi äärellisempi, superlatiivi äärellisin) (taivutus [luo])
- joka on rajoitettu tai suljettu; joka ei ole ääretön
- Joukko on äärellinen.
- jonka kyvyt ovat rajalliset
- Ihminen on perin äärellinen.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈæːrelˌlinen/
- tavutus: ää‧rel‧li‧nen
Etymologia muokkaa
johdos substantiivista ääri (ääre- + -llinen)
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: äärellisyys
Aiheesta muualla muokkaa
- äärellinen Kielitoimiston sanakirjassa