Substantiivi

muokkaa

älyä

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta äly

älyä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä älytä
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä älytä
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä älytä