Katso myös: énervé

Ranska

muokkaa

énerve

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä énerver
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä énerver
  3. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä énerver
  4. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä énerver
  5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä énerver