öga

Katso myös: oga

Ruotsi

Substantiivi

öga n. (5) (yks. määr. ögat[luo], mon. epämäär. ögon, mon. määr. ögonen)

1. silmä

Etymologia

Monikko ögon/ögonen on peräisin vanhasta duaalimuodosta.