überfalle

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä überfallen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä überfallen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä überfallen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä überfallen