überhöret

  1. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä überhören (’ei olla kuulevinaan jotakin’)

überhöret

  1. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä überhören (’kuulla liikaa’) (sivulauseessa; päälauseessa höret über)